Parvekkeella tapasin Leijonan. En uskaltanut mennä lähemmäksi. Katsokaa nyt noita hampaita! Se on pienen possun menoa, kun tuo tuosta riehaantuu.
Sitten tintsin pitikin jo ruveta lukemaan kokeisiin. Hän pahoitteli, ettemme voineet tehdä mitään hauskaa tänään eikä varmaan hirveästi loppuviikollakaan, mutta ei se minua haittaa. Kirjat, joita tints luki, olivat ihan outoja. Niistä kaksi oli kirjoitettu jollain salakielellä. Yhdestä sain vähän selvää, mutta siinäkin oli hirveän vaikeita sanoja. Lisäksi nuo salakielellä kirjoitetut kirjat olivat hurjan paksuja. Katsokaa, melkein yhtä korkeita kuin minä! Kysyin tintsiltä, miksi se lukee noita paksuja kirjoja eikä sitä ohutta, mutta se sanoi, ettei se ymmärrä siitä ohuesta mitään. Höh, ja siitä salakielestä muka ymmärtää!
Huh, vein tunnin tintsin lukuaikaa, kun hänen piti vähän auttaa kirjoittamisessa..