Tervehdys kaikille matkaani seuraaville. Saavuin jo eilen Kouvolaan MsMoneyn luokse. Olin kuitenkin niin väsynyt eilen illalla, etten jaksanut blogia päivittää mutta nyt tässä pikku possussa on poweria, jotta jaksaa kertoa kaikki kuulumiset tähän mennessä.Mutta itse asiaan... Matka meni ihan mukavasti, lopussa oli iso tömähdys... taisin sujahtaa MsMoneyn postiluukusta ja tömpsähtää lattialle. Onneksi oli pehmustettu tuo matkustuslaitteeni.
Ai niin, meinasi ihan unohtua, terveiset Femmielle, elokuvalipusta oli iloa kun tutkin matkustuslaitteenni ympäristöä matkan aikana.
MsMoney saavuttua kotiin, pääsin vihdoin ulos. Reissussa näköjään vähän rähjääntyy kun kruunukin oli vinksin vonksin :D
Ihan ensimmäiseksi halusin laittaa viestin äitille, että perillä ollaan ehjänä. Ajattelin, että hän jo ikävöi minua. MsMoney auttoi minua lähettämällä äitille voorumin kautta u2u-postia. Kyllä tuo voorumi on jännä paikka, minkä Femmiellä jo huomasin. Siihenhän voi vaikka attikoitua (meniköhän ihan oikein), no jotain sinnepäin, jos sen äärellä on joka päivä monta tuntia. Niin ainakin MsMoney varoitti kun äitin viestiä kirjoitin. Istuin jonkin aikaa koneen äärellä ja lueskelin hassuja juttujanne. Sitten oli aika tutustua ympäristöön...
Ensimmäistä kertaa olen kerrostalossa. Vähän pöhköä, että ihmiset, ja jotkut eläimetkin kuten kissoja ja koiria, asuu talossa, jossa on kuin laatikoita päällekkäin ja rinnakkain ja joka laatikossa asuu joku. En oikein ymmärrä mutta eihän tämmöisen reissaajapossun tarvitsekkaan ymmärtää kaikkea, nöf nöf!
Ensimmäistä kertaa olen kerrostalossa. Vähän pöhköä, että ihmiset, ja jotkut eläimetkin kuten kissoja ja koiria, asuu talossa, jossa on kuin laatikoita päällekkäin ja rinnakkain ja joka laatikossa asuu joku. En oikein ymmärrä mutta eihän tämmöisen reissaajapossun tarvitsekkaan ymmärtää kaikkea, nöf nöf!
Kävin MsMoneyn parvekkeella katsastamassa maisemia ja näin lisää samanlaisia laatikkotaloja. Pihalla oli myös lasten keinuja, hiekkalaatikko ja liukumäki. Saa nähdä ehtiikö tämä possu käydä liukumäessä. Kuvassa taiteilen parvekkeen kaiteella, vähänkö olen rohkea possu :D Ei pelottanut yhtään! Tai no vähän jännitti, et mitä jos putoan alas. Onneksi mitään ei käynyt mutta pyysin päästä sisälle aika nopeasti.
Päästyään sisälle tämä pikku possu vähän villiintyi ja tunki kärsänsä vähän joka paikkaan, kuten ehkä huomaatte :D
Löysin kivan paikan tähystellä, ja näin minusta tuli majakanvartija. Se oli kivaa. Sieltä näki koko ympäristön ja pystyi hyvin tarkkailemaan mitä emäntä touhusi. Tuon majakan nimi on kuulemma joku split rok. Oikeesti siinä poltetaan kynttilöitä, onneksi oli majakka "pimeänä", muuten olisi tullut possupaistia... hui!!
Uteliaana pikkupossuna en kauan viihtynyt majakassa ja jatkoin ympäristön tutkimista. Löysin nopeasti monta uutta kaveria... ryhmäkuvassa vain osa niistä. Vasemmalta lähtien: Eetu Etana, Pikku-Panda, Leevi Leopardi, Putte, Puten edessä Karvinen ja Karvisen edessä minä, Puten vieressä Apa-apina, jolta puuttui toinen silmä; mitäköhän oli tapahtunut, Apa ei ollut halukas kertomaan. Sitten Apan korvassa roikkuu Mister Kärmes, jonka emäntä oli saanut yli 15 vuotta sitten Tukholmasta. Apan edessä istuu Iso-Panda ja sen vierellä Kenny joka ei jaksanut istua vaan kävi makoilemaan. Iso-Pandan edessä on vielä A-Siili. Aika kivasti kavereita, ei ihan yksin tarvi olla. 
Pääsin jopa kokeilemaan rattia mutta en päässyt ajamaan, oli kuulemma liian vaarallista pikku-possulle ajaa vilkkaalla kadulla kaupungissa. Ehkä myöhemmin pääsen rattiin ja ajamaan. Samalla kokeilin vaihdekeppiä... ei taida tämä possu jaksaa vaihteita vaihtaa ihan ite. 
Ajoimme lyhyen matkan emäntäni pikkusiskon luo ja perillä tapasin pari karvaista otusta... Vellun ja Vilman. Ne on kääpiöluppakorvakaneja. Muistinkohan ihan oikein. Kuvassa on Vilma ja minä. Aluksi Vilmaa ei kiinnostanut ollenkaan, mutta kyllä hän sitten tuli nuuhkimaan minua ja katselemaan, että mikäs siihen tupsahti.
Tulihan Vellukin minua nuuhkimaan. Hän oli vähän ujompi ja katosi maisemista saman tien. Taisi mennä ulos kun oli ovi auki. Menin perässä katsomaan, mitä ulkona olisi ja oli ihan pakko päästä moikkaamaan pupua, joka oli joutunut kukkaruukkuun! Höh, mitä se siellä tekee, ajattelin. Menin joka tapauksessa esittäytymään.
Tuolla kyläpaikassa oli monta kivaa paikkaa mutta parasta oli ratsastus 
norsulla. Vähänkö mua jännitti nousta sinne norsun selkään mutta kyllä oli mahtavaa! Kuva ei näköjään ole ihan parhaasta päästä mutta siellä minä kökötän norsun selässä.
norsulla. Vähänkö mua jännitti nousta sinne norsun selkään mutta kyllä oli mahtavaa! Kuva ei näköjään ole ihan parhaasta päästä mutta siellä minä kökötän norsun selässä. 
Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin myös tämä kyläreissu. Minua jo vähän väsyttikin ja lähdimme kotia kohti. Pian kotiin päästyämme sanoin emännälle, että minua nukuttaa ja hän järjesti minulle aivan ihanan nukkumispaikan. Sanon sitä ankka-sängyksi.
Kyllä oli vauhdikas päivä minulla. Nukahdin melkein heti ja nukuin sikeästi koko yön upeassa ankka-sängyssäni.
1 kommentti:
Olet sinä reipas ja rohkea possu!
Lähetä kommentti