Kun pääsin ulos kuoresta, marginaalin kymmenvuotias veli toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Olipa se mukavaa ja tunsin itseni odotetuksi!
Pääsin heti pikkuveljen leikkeihin mukaan, ja olipa se vauhdikasta! Aloin pitää siitä pienestä pojasta, olimme niin samankaltaisia että meillä synkkasi heti! Leikkiemme jälkeen poika esitteli minulle taloa. Vaikuttipa se vanhalta, kuulemma rakennettu 1950-luvulla. Lattia narisi hauskasti!
marginaali laittoi jonkun peilin soimaan, muttei minun hieno prinsessapeilini kyllä soi. Siellä oli setiä ja tätejä puhumassa ja ne vaan puhuivat, miten ne jaksavat!
Valmistin ruokaa marginaalin kanssa. Makaroni oli ihan kovaa vaikka se on valmiina niin pehmeää! marginaali sanoi että eineslihapullat on ihan tyhmiä, kai sen takia kun ne oli ihan jäisiä vielä. Ruoka muuttui tosi paljon valmistuksen edetessä!
marginaali opiskeli illalla saksaa. Kauhean vaikean näköistä! Kaikkia estseehaita se marginaali minulle yritti opettaa mutta pieni possunkieleni ei kyllä taipunut kovin hyvin. Taidan jättää saksan muille, jotka sitä oikeasti osaavat.
Illemmalla istuimme emännän kanssa tietokoneella. marginaali kirjoitti jotain vaikeaa lakitekstiä jota sanoi puheeksi. Minusta se oli kyllä enemmän sillisalaatin näköinen! Paljon vaikeita sanoja, mikä se yksi oli, aknestikko. Onneksi meidän possujen ei moisista tarvitse huolehtia! Autoin kuitenkin marginaalia vähän, kun se tuntui olevan niin vaikeuksissa.
Ihan illalla, kun jo väsytti kovasti, selasimme vielä sanomalehteä. Sielläpä olikin toinenkin possu, marginaalin mukaan sen nimi on Wagner! Minä olen kyllä niin hienokäytöksinen pieni porsas, että teki ihan pahaa katsoa kuinka töykeä se Wagner oli.
Tämän päivän kuulumiset päivitämmekin huomenna. Hyvää yötä jo tässä vaiheessa!
2 kommenttia:
Hei Persikka, olet suosikkipossuni. Eikös sun kannattaisi opetella sitä siansaksaa... vai osaatko sitä jo entuudestaan? ;)
Mukava nähdä Persikkaa jälleen uudessa paikassa, teille tulee varmasti kiva viikko! :)
Lähetä kommentti