Johan on olleet touhukkaat pari viikkoa, mutta kotiin on aina kiva palata!
17.9.07
Kotia kohti!
Nyt koittaa sitten kotiinlähdön aika, johan täällä Petäjävedellä olen pyörinytkin parisen viikkoa! Sain passiini vihreät Vanha kirkko -leimat, ja matkaani lähtee se moniste, jota tutkailin sillä elokuvatunnilla. Voinkin sitten opetella ne kulmat ulkoa! marginaalin pikkuveljelle tulee minua kuulema ikävä, mutta onneksi on tämä blogi.
Johan on olleet touhukkaat pari viikkoa, mutta kotiin on aina kiva palata!
Johan on olleet touhukkaat pari viikkoa, mutta kotiin on aina kiva palata!
15.9.07
Konserttiin!
Sunnuntain vietimme marginaalin kanssa neljän seinän sisällä tehden erilaisia koulujuttuja, ja oikeastaan istuimme vaan emännän työpöydän ääressä koko päivän. Siltä päivältä ei siis ole kuvia kun oli niin tylsää.
Maanantaina sain seurata kun marginaali ja joku kaakaopoika pitivät oppilaskunnan päivänavauksen koko koululle sellaisten valkoisten pömpeleiden kautta. Minusta ei ollut kauhean kivaa, kun ne puhuivat heti maanantaiaamuna liikenteessä surmansa saaneista, olipa tyhmä aihe koko viikon aluksi. Ei ne aihetta kuulema itse valinneet, eivätkä musiikkiakaan. Se musiikki ei tuntunut ikinä loppuvan, ja niistä valkoisista pömpeleistä kuului koko ajan "kadulla tuulee, asfaltti kiiltää". Samana päivänä sain myös vähän pyöräillä kotimatkalla marginaalin pyörällä. Se oli aika jännää, koska matka oli niin mäkinen.
Tiistaina ulkoilimme koulun jälkeen kotimatkalla, ja jäimme hetkeksi istuskelemaan yhdelle penkille. Sinä päivänä luin myös marginaalin pikkuveljen kanssa englannin lukuläksyä ääneen. Se oli paljon helpomman näköistä ja kuuloista kuin saksa, jota opiskelimme marginaalin kanssa aiemmin! Jos siis pitäisi valita niin mieluummin ottaisin nelosluokan englannin kuin ysiluokan saksan.
Keskiviikkona oli se suuri päivä kun matkasimme Helsinkiin! Lähdimme linja-autolla Petäjävedeltä pääkaupunkiin Elämä lapselle -konserttiin. Bussi oli vähän ahdas ja kaikki paikat olivat täysiä. Olimme ihan ylhäällä istumassa, marginaali sanoi että olisimme olleet viidenneksi ylimmällä rivillä koko hallissa. Näimme kuitenkin artistit oikein hyvin, mutta 'Niin käy aina' -kylttimme ei oikein näkynyt. Ensimmäisessä kuvassa poseeraan ennen konserttia esiintyneen The Giant Leapin kanssa ja toisessa taas on Jore Marjaranta. Meillä oli kyllä kauhean kiva ilta! Nyt loppuviikosta olemme emännän kanssa olleet kauhean väsyneitä mutta nyt helpottaa jo, kun nukuimme viime yönä kolmetoista tuntia.
Röhkimisiin taasen!
Maanantaina sain seurata kun marginaali ja joku kaakaopoika pitivät oppilaskunnan päivänavauksen koko koululle sellaisten valkoisten pömpeleiden kautta. Minusta ei ollut kauhean kivaa, kun ne puhuivat heti maanantaiaamuna liikenteessä surmansa saaneista, olipa tyhmä aihe koko viikon aluksi. Ei ne aihetta kuulema itse valinneet, eivätkä musiikkiakaan. Se musiikki ei tuntunut ikinä loppuvan, ja niistä valkoisista pömpeleistä kuului koko ajan "kadulla tuulee, asfaltti kiiltää". Samana päivänä sain myös vähän pyöräillä kotimatkalla marginaalin pyörällä. Se oli aika jännää, koska matka oli niin mäkinen.
Tiistaina ulkoilimme koulun jälkeen kotimatkalla, ja jäimme hetkeksi istuskelemaan yhdelle penkille. Sinä päivänä luin myös marginaalin pikkuveljen kanssa englannin lukuläksyä ääneen. Se oli paljon helpomman näköistä ja kuuloista kuin saksa, jota opiskelimme marginaalin kanssa aiemmin! Jos siis pitäisi valita niin mieluummin ottaisin nelosluokan englannin kuin ysiluokan saksan.
Keskiviikkona oli se suuri päivä kun matkasimme Helsinkiin! Lähdimme linja-autolla Petäjävedeltä pääkaupunkiin Elämä lapselle -konserttiin. Bussi oli vähän ahdas ja kaikki paikat olivat täysiä. Olimme ihan ylhäällä istumassa, marginaali sanoi että olisimme olleet viidenneksi ylimmällä rivillä koko hallissa. Näimme kuitenkin artistit oikein hyvin, mutta 'Niin käy aina' -kylttimme ei oikein näkynyt. Ensimmäisessä kuvassa poseeraan ennen konserttia esiintyneen The Giant Leapin kanssa ja toisessa taas on Jore Marjaranta. Meillä oli kyllä kauhean kiva ilta! Nyt loppuviikosta olemme emännän kanssa olleet kauhean väsyneitä mutta nyt helpottaa jo, kun nukuimme viime yönä kolmetoista tuntia.
Röhkimisiin taasen!
8.9.07
Filmitähdeksi!
Onpa meillä ollut niin kiireinen viikko tuon marginaalin kanssa ettei olla ehditty edes kirjoittelemaan! Keskiviikkona pääsin kuitenkin ensimmäistä kertaa marginaalin kanssa kouluun, ja siellä minut otettiin ilolla vastaan. Pääsin tutustumaan moneen marginaalin kaveriin!
Pääsin mukaan jollekin elokuvatunnille, jolla oli paljon ihmisiä. Siellä puhuttiin jostain kulmista, ja sitten minua jo vietiinkin toisesta kerroksesta rappusia alas kellariin! Se oli ihan valkoinen ja siellä tuoksui hirveän hyvältä. Päädyinkin elokuvatähdeksi! Jouduin yhden tytön taskuun, josta minut sitten annettiin seuraavalle. Se oli kai joku harjoitus, mutta nyt olen vielä kuuluisampi!
Koulussa olen välitunneilla kiipeillyt kaikkialla! Välillä tällainen pieni possu on herättänyt vähän ihmetystä mutta minusta minussa ei ole mitään kummallista. Ihan kummallisia nuo petäjävetiset yläastelaiset.
Sitten olemme tehneet paljon kaikkea pientä. En ymmärrä miten kaikki emännät ja isännät tykkäävät niin paljon korteista, katsokaa nyt missä kaikissa korttijutuissa olen marginaalia avustanut!
Tänään sitten pujahdin aamulla marginaalin laukkuun ja kohta olinkin jo autossa. Mitään ei kerrottu mihin mentiin. Olipa kuitenkin lopulta kiva nähdä tuttuja! Kauheasti ihmisiä ja kortteja. Pääsin poseeraamaan moneen kuvaan, joita ne naiset ottivat! Sen jälkeen ne ryntäsivät kaikkiin korttikauppoihin ja minä yritin pysyä mukana.
Röhkimisiin!
Pääsin mukaan jollekin elokuvatunnille, jolla oli paljon ihmisiä. Siellä puhuttiin jostain kulmista, ja sitten minua jo vietiinkin toisesta kerroksesta rappusia alas kellariin! Se oli ihan valkoinen ja siellä tuoksui hirveän hyvältä. Päädyinkin elokuvatähdeksi! Jouduin yhden tytön taskuun, josta minut sitten annettiin seuraavalle. Se oli kai joku harjoitus, mutta nyt olen vielä kuuluisampi!
Koulussa olen välitunneilla kiipeillyt kaikkialla! Välillä tällainen pieni possu on herättänyt vähän ihmetystä mutta minusta minussa ei ole mitään kummallista. Ihan kummallisia nuo petäjävetiset yläastelaiset.
Sitten olemme tehneet paljon kaikkea pientä. En ymmärrä miten kaikki emännät ja isännät tykkäävät niin paljon korteista, katsokaa nyt missä kaikissa korttijutuissa olen marginaalia avustanut!
Tänään sitten pujahdin aamulla marginaalin laukkuun ja kohta olinkin jo autossa. Mitään ei kerrottu mihin mentiin. Olipa kuitenkin lopulta kiva nähdä tuttuja! Kauheasti ihmisiä ja kortteja. Pääsin poseeraamaan moneen kuvaan, joita ne naiset ottivat! Sen jälkeen ne ryntäsivät kaikkiin korttikauppoihin ja minä yritin pysyä mukana.
Röhkimisiin!
5.9.07
Petäjävedellä!
Saavuin eilen Petäjävedelle! Kun marginaali tuli parturista kotiin olinkin jo tovin odotellut muun postin kanssa.
Kun pääsin ulos kuoresta, marginaalin kymmenvuotias veli toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Olipa se mukavaa ja tunsin itseni odotetuksi!
Pääsin heti pikkuveljen leikkeihin mukaan, ja olipa se vauhdikasta! Aloin pitää siitä pienestä pojasta, olimme niin samankaltaisia että meillä synkkasi heti! Leikkiemme jälkeen poika esitteli minulle taloa. Vaikuttipa se vanhalta, kuulemma rakennettu 1950-luvulla. Lattia narisi hauskasti!
marginaali laittoi jonkun peilin soimaan, muttei minun hieno prinsessapeilini kyllä soi. Siellä oli setiä ja tätejä puhumassa ja ne vaan puhuivat, miten ne jaksavat!
Valmistin ruokaa marginaalin kanssa. Makaroni oli ihan kovaa vaikka se on valmiina niin pehmeää! marginaali sanoi että eineslihapullat on ihan tyhmiä, kai sen takia kun ne oli ihan jäisiä vielä. Ruoka muuttui tosi paljon valmistuksen edetessä!
marginaali opiskeli illalla saksaa. Kauhean vaikean näköistä! Kaikkia estseehaita se marginaali minulle yritti opettaa mutta pieni possunkieleni ei kyllä taipunut kovin hyvin. Taidan jättää saksan muille, jotka sitä oikeasti osaavat.
Illemmalla istuimme emännän kanssa tietokoneella. marginaali kirjoitti jotain vaikeaa lakitekstiä jota sanoi puheeksi. Minusta se oli kyllä enemmän sillisalaatin näköinen! Paljon vaikeita sanoja, mikä se yksi oli, aknestikko. Onneksi meidän possujen ei moisista tarvitse huolehtia! Autoin kuitenkin marginaalia vähän, kun se tuntui olevan niin vaikeuksissa.
Ihan illalla, kun jo väsytti kovasti, selasimme vielä sanomalehteä. Sielläpä olikin toinenkin possu, marginaalin mukaan sen nimi on Wagner! Minä olen kyllä niin hienokäytöksinen pieni porsas, että teki ihan pahaa katsoa kuinka töykeä se Wagner oli.
Tämän päivän kuulumiset päivitämmekin huomenna. Hyvää yötä jo tässä vaiheessa!
Kun pääsin ulos kuoresta, marginaalin kymmenvuotias veli toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Olipa se mukavaa ja tunsin itseni odotetuksi!
Pääsin heti pikkuveljen leikkeihin mukaan, ja olipa se vauhdikasta! Aloin pitää siitä pienestä pojasta, olimme niin samankaltaisia että meillä synkkasi heti! Leikkiemme jälkeen poika esitteli minulle taloa. Vaikuttipa se vanhalta, kuulemma rakennettu 1950-luvulla. Lattia narisi hauskasti!
marginaali laittoi jonkun peilin soimaan, muttei minun hieno prinsessapeilini kyllä soi. Siellä oli setiä ja tätejä puhumassa ja ne vaan puhuivat, miten ne jaksavat!
Valmistin ruokaa marginaalin kanssa. Makaroni oli ihan kovaa vaikka se on valmiina niin pehmeää! marginaali sanoi että eineslihapullat on ihan tyhmiä, kai sen takia kun ne oli ihan jäisiä vielä. Ruoka muuttui tosi paljon valmistuksen edetessä!
marginaali opiskeli illalla saksaa. Kauhean vaikean näköistä! Kaikkia estseehaita se marginaali minulle yritti opettaa mutta pieni possunkieleni ei kyllä taipunut kovin hyvin. Taidan jättää saksan muille, jotka sitä oikeasti osaavat.
Illemmalla istuimme emännän kanssa tietokoneella. marginaali kirjoitti jotain vaikeaa lakitekstiä jota sanoi puheeksi. Minusta se oli kyllä enemmän sillisalaatin näköinen! Paljon vaikeita sanoja, mikä se yksi oli, aknestikko. Onneksi meidän possujen ei moisista tarvitse huolehtia! Autoin kuitenkin marginaalia vähän, kun se tuntui olevan niin vaikeuksissa.
Ihan illalla, kun jo väsytti kovasti, selasimme vielä sanomalehteä. Sielläpä olikin toinenkin possu, marginaalin mukaan sen nimi on Wagner! Minä olen kyllä niin hienokäytöksinen pieni porsas, että teki ihan pahaa katsoa kuinka töykeä se Wagner oli.
Tämän päivän kuulumiset päivitämmekin huomenna. Hyvää yötä jo tässä vaiheessa!
3.9.07
23. - 25.8.
Torstaina 23.8. vietimme useamman tunnin Tampereen Kahvila Valossa.
Eee joi kahvia ja minä vain istuskelin ja katselin.
24.8. nautiskelimme viimeisistä kesäpäivistä eee:n pihalla. Tässä kuvassa istuu kanssani maailmanmatkaaja Purple Bun, joka saapui Suomeen Jerusalemista.Alunperin hän on kuulemma englantilainen.
Eee kirjoitteli samalla parit postikortit. Tässä poseeraan niiden kanssa viltillä.
Oli kyllä ihan mukavan lämmin. Sen jälkeen alkoivatkin sitten viileämmät säät.
25.8. oli eee:n kavereiden synttärit/läksiäiset.
Mekin saimme pupun kanssa keksiä ja kääretorttua.
Illalla kävimme myös Pispalassa kuuntelemassa maailmanmusiikkibändiä, jossa soitti eee:n tovereita. Ensin emme meinanneet nähdä mitään, mutta sitten löysimme paremman paikan, vaikka vähän jäi kyllä hiekkaa sorkkiin.
Eee:llä on ollut harmillisen kiirus vierailuni aikana, joten emme ole ehtineet kauheasti touhuilemaan, vaikka olin Tampereella pidempään kuin aioin! Sanelin kuitenkin tämän päivityksen eee:lle ja tätä kirjoitettaessa olenkin jo matkalla Petäjävedelle. Oli minulla ja eee:llä kuitenkin ihan hauskaa yhdessä!
Ja nyt matka jatkuu uusiin seikkailuihin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
